Pätkäpaasto ja stressi
Pätkäpaasto on erinomainen tapa optimoida hormonitoimintaa ja energiavaihduntaa, ja vaikuttaa siten monipuolisesti omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Entä miten pätkäpaasto ja stressi suhtautuvat toisiinsa?
Pätkäpaasto vaikuttaa osaltaan myös kehon tulehdustilaan sitä laskevasti. Toisaalta pätkäpaasto auttaa lisäämään kehon resilienssiä monia sisä- ja ulkosyntyisiä ärsytystekijöitä vastaan. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Pätkäpaasto lisää kehon stressitilaa. Aina. Pieninä määrinä ja oikein ajoitettuna stressi on hyväksi, puhutaan niin sanotusta positiivisesti stressistä – tai tieteellisesti hormeesista. Käytännössä molemmilla tarkoitetaan sitä, että pieni ärsytys, stressitekijä, auttaa lisäämään kehon kapasiteettia selviytyä. Se lisää kehon sopeutuvuutta kyseiseen ja samankaltaisiin stressitekijöihin. Pätkäpaasto toimii juuri tällä tavalla, ja samoin toimii liikunta, sauna ja avantouintikin.
Positiivista vai negatiivista stressiä?
Positiivinen stressi voi kääntyä negatiiviseksi silloin, kun ärsytystekijää toistetaan liian usein, tai se on liian pitkäkestoista. Toisin sanoen pätkäpaaston osalta paastotaan liian usein tai liian pitkiä aikoja. Se mikä on liian usein, tai liian pitkään, vaihtelee – ei ole aikaikkunaa, joka olisi kaikille yhdentekevästi positiivinen, tai joka olisi jokaiselle ja väistämättä negatiivista.
Usein sanotaan, että 12-14 tunnin yöpaasto sopii kaikille, ja tekee kaikille hyvää. Se antaa pienen levon ruuansulatusjärjestelmälle, se auttaa sekä aivoja että koko kehoa puhdistumaan ja uusiutumaan yön aikana ja se tasaa verensokeria pidemmän syömättömän ajan vuoksi. Tästä pidempi paasto voi tehdä joko tosi hyvää tai tosi pahaa.
Silloin, kun paaston kanssa tarvitaan erityistä huolellisuutta on tilanteet, joissa keho – tai mieli – on stressaantunut tai väsynyt. Koska paasto lisää stressiä – keholle paasto on tilanne, jossa sen selviytymisgeenit aktivoituvat ja varautuvat taistelemaan ja pakenemaan, ja tämä nostaa auttamatta kehon stressihormonien, adrenaliinia ja kortisolia. Kuten sanottu, vähäisissä määrin ja hallitusti tämä on hyvä asia, mutta silloin, kun stressihormonitasot ovat jo muutenkin koholla, tämä voi kääntää kolikon nurin ja hyvästä stressistä tuleekin negatiivista.
Milloin ei paastolle?
Käytännössä katsoen pätkäpaastoa ei siksi suositella silloin, kun ollaan uupuneita, väsyneitä joko kovan treenaamisen tai psyykkisen stressin vuoksi, tai ollaan toipumassa burnoutista tai pitkäaikaisista sairauksista. Näissä tilanteissa riittävät maltillinen 12-14 tunnin yöpaasto ja kunnolliset ateriavälit päivällä. Sen sijaan pienen flunssanpoikasen iskiessä paasto saattaa tehdä hyvää, jos muuten olo on hyvinvoiva. Tärkeintä, kuten aina, on oman kehon kuuntelu. Jaksaako keho paastota, vai onko keho niin uupunut, että paastoon tarvittava energia on sille tällä hetkellä liikaa.
Silloin, kun tuntuu siltä, että maltillisesta pätkäpaastosta voisi olla hyötyä, ja samanaikaisesti tunnistaa hieman korkeammat stressitasot, voi kokeilla paastoikkunan pidentämistä illalla. Tämä on keholle pienempi stressi ja se tuottaa vähemmän kortisolin erittymistä kuin aamusta pidennetyt paastot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että syödään päivän viimeinen ateria hieman aiemmin, jotta yöpaasto pitenee ideaalisti vähintään 17 tuntiin, ja aamulla herätessä syödään aamiainen normaalisti. Silloin kun pätkäpaastoaminen on ihan uutta, paastoikkunaa venytetään toki vähitellen ja pikku hiljaa paastoaikaa pidentämällä – ei kertaheitolla 17 tuntiin pyrkimällä.
Tämä auttaa kehon resilienssin kasvattamisessa, tekee hyvää sekä hormonitoiminnalle, energia-aineenvaihdunnalle että vastustuskyvylle. Lisäksi unen laatu paranee, kun nukkumaan mennessä päivän viimeisestä ateriasta on kulunut jo useampi tunti. Ja jotta nälkä ei herätä kesken yötä, on hyvä muistaa riittävä proteiinin ja kuitujen määrä päivän viimeisellä aterialla, ennen pätkäpaaston aloittamista.
Vaikka iltaan ajoitettu pätkäpaasto on keholle pehmeämpi kuin aamusta venytetty paasto, on se kuitenkin keholle stressi. Toisin sanoen, maltti on valttia, ja tämän pituista paastoa suositellaan yhdestä kolmeen kertaan viikossa, omaa kehoa kuunnellen. Silloin, kun stressi kolkuttaa ovella, yksikin kerta riittää – tai vaikka silloin tällöin, kun se hyvältä tuntuu.
Siskondigin verkkokurssivalikoimastamme löydät 4 viikon detox-kurssin, jonka avulla pääset tutustumaan pätkäpaastoon turvallisesti ja stressittömästi. Pätkäpaastoon tutustutaan kuukauden aikana vähitellen, lisäten paastotunteja viikko viikolta, omaa kehoa kuunnellen. Lisäksi kurssin aikana käydään läpi hermostoa tasaavia harjoitteita, jotka auttavat alentamaan stressiä ja löytämään uusia työkaluja stressinhallintaan myös kurssin jälkeiseen arkeen.